Cruisingnight forum

Tuossa pari vuotta sitten kaveri halusi ostaa minulta pois tuollaisen etenemättömän projektifiuden, ja rupesi ehdottelemaan vaihtoa johonkin hänen etenemättömään projektiin.
Muutama vähemän kiinnostava vaihtoehto tuli käytyä läpi, ja sitten tuli vuoroon jotain minkä kohdalla oli pakko huutaa HEP!
Paperillinen suht täydellinen projektikuntoinen -83 Honda Monkey.



Kaaduttu ja vähän rävelletty.

Pahimmat kohteet:
-ajovalo rikki
-valoraudat vääntyneet
-sarvet solmussa
-penkin runko solmussa
-takavalo rikki
-jalkatappien kiinnityskierteistä osa paskana
-3-vaihde ääntää
-johdot katkottu
-magneeton koppa rikki
-savuttaa
-maalaus
-ei käy kunnolla ilman ryyppyä

Laitoin uutta bensaa ja putsasin kaasarin ainakin 5 kertaa, mutta käynti ei parantunut.
Lopulta lainasin faijalta ultraäänipesurin, ja pistin kaasarin uimaan kuumaan fairyveteen.
Paskaa tuli kanavien täydeltä.
Lopuksi kaasari takaisin kiinni, ja kyllä kävi kone nätisti.

Mukana tuli jonkinmoinen läjä osia, joista löytyi ehjä uudemman mallinen ajovalo.
Oioin vähän lampunrautoja ja penkin runkoa, ja ruuvailin penkin sekä ehjän ajovalon kiinni.


Osakasasta löytyi myös ehjä takavalo rautoineen sekä sivuposki, ja nämäkin ruuvasin paikalleen.

Kun kaikki oli about toimivaksi todettu, otin koneen pöydälle ja pistin atomeiksi.
Kolmosen rattaasta paljastui harvahampaisuutta, kytkin on rikki ja pytty ylikoossa mutta väljä.
Mäntä tosin näytti siltä, ettei sillä ole kilometrejä paljoa takana.

Varaosaläjästä löytyi stanukokoinen pytty, jonka ajattelin porata tuolle ylikokomännälle sopivaksi.
Kaverilta löytyi ehjä ratas vaihteistoon. Ja kytkimen saa lainata lokariauto-projekti.

Ensikuun alussa olisi Vesijärven ympäriajo, ja tähtäimessä osallistuminen kilvitetyllä mankilla sinne.

Suunnitelmissa on tehdä mopedille jonkinmoinen käyttö"entisöinti".
Väriksi -83 vuoden spessu vaihtoehto, eli musta kullan värisin vantein.
Mopoikäisenä yhdellä kaverilla oli juurikin tuon värinen manki, ja pidin sitä jo silloin yhtenä parhaimman näköisenä mopona.
Näistä muistoista johtuen nyt 25 vuotta myöhemmin täytyy tehdä moinen itselle.
Pikkuisen ehkä tulee parantelua joiltain osin, kun minkäs sitä luonnolleen voi....

Täthän pitää seurailla, lämmittää muistoja kun itselläkin oli manki aikanaan

Vähän jigiä sorviin.

Ja pyttyä jigiin.

Alakerta kasattu ehjällä kolmosen rattaalla, kytkimellä, uusilla stefoilla ja nokkaketjun ohjainrullilla, ja päälle vähän maalia. Pikku mallailua yläkerran kera.. Täytyy tuo kansikin maalata.

Tollanen siitä koneesta nyt sitten tuli, ja täytyy myöntää ettei se ihan täytä sille alun perin asetettua kriteeriä: "pakollisten kohteiden elvytys, eikä mitään muuta...".




Magneeton kopalle täytyis tehdä jotain, se kun ei nyt oikein istu koneeseen...

Kelloaikatesti. 7:05

Saa toki kommentoida ja vinkata, jos löytyy nurkista jotain puoltomaattimankin osia.